lauantai 6. toukokuuta 2017


Koskaan aiemmin en ole löytänyt luonnollisesti irronneita sarvia ja tänä keväänä olen löytänyt jo kaksi. Viikko sitten löysin tämän valkohäntäkauriin sarven ja muutama viikko aiemmin metsäkauriin sarven.



Tässä vielä mahtavampia löytöjä. On ehkä vaikea ymmärtää miksi sammakon kudun löytäminen olisi jotenkin ihmeellistä, mutta kyllä se on. Ihan pienestä asti olen kulkenut joka kevät kaikki lähiseudun lammikot, ojat, lätäköt, kaikki vähänkin vetiset paikat läpi ja koskaan en löytänyt kutua. Sammakoita meillä kuitenkin oli, mutta mistä ne tuli? Mihin ne laskivat kutunsa? Se oli mysteeri ja sammakon kutu ihmeellinen, satujen materiaali. Myöhemmin löysin sammakonkutua muualta, muista kaupungeista, mutta kotiympäristöstä en koskaan. Ennenkuin nyt. Muutama vuosi sitten metsänreunaan kaivetusta kuopasta (naapuri kaivoi, älä kysy miksi). Kutua oli kuopassa aika paljonkin ja kahta erilaista laatua. Olisiko rupikonnan ja sammakon? Rupikonnia on alueelle ilmestynyt viime vuosina runsaasti. Viime syksynä törmäsin yhteen puolukkareissullakin kalliolla keskellä metsää.





Sitten löytyi melkein takapihalta vielä tällainen tapahtumapaikka. Kaksi suurta ja muutama pienempi alue harmaata ja valkoista karvaa. Yksi ainoa poikkipuraistu luunkappale.
Mitä täällä tapahtui? Kuka kuoli ja kenen toimesta?
Tutkimuksien ja pohdintojen jälkeen tultiin siihen lopputulokseen, että paikalla on päässyt hengestään valkohäntäkauris ilveksen toimesta. Vieressä on pienellä aukealla oleva ruokintapaikka, jolta kauris olisi varmaankin ollut aika helppo napata.

8 kommenttia:

  1. Komea sarvi!! Sen verran kuitenkin tuo kauristelu aina särähtää korvaan että ihan pakko tulla viilaamaan pilkkua; sarvi ja karvat kuuluivat valkohäntäpeuralle... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, valkohäntäpeuraksihan sitä eniten kutsutaan ja itekkin ennen (ja toisinaan vieläkin) mut sit kerran kun luin jotain pohjolan nisäkkäät (tms.) kirjaa kolahti jotenkin se fakta et sehän ei oikeesti oo peura. Peura on kuitenkin ihan eri eläin kuin kauris. Ja valkohäntäkauris on nimenomaan kauris, ei peura. Mun puolesta jokainen saa kutsua ko. eläintä kuten haluaa mut mulle se on valkohäntäkauris.

      Poista
  2. Hieno sarvi! ...ja ihanaa sammakonkutua...omasta lapsuudesta muistan monet lammikot, joissa oli kutua ja ne olivat aina keväisiä ihmettelyn kohteita..nyt kun haluaisin niitä omalle lapselle näyttää, ei niitä enää kaupunkialueella tunnu löytyvän mistään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monelta olen kuullut muisteluita miten lapsuudessa sammakonkutua oli joka paikassa (ja vain hieman katkerana olen kuunnellut, kun tosiaan ite en lapsena sitä kutua löytänyt...). Onkohan sammakot vähentyneet jos kutua ei enää löydy? Ainakin maailmanlaajuisesti sammakkoeläimet on aika pulassa, mitenköhän on Suomessa?

      Poista
  3. Mä en edes muista milloin olisin viimeksi nähnyt sammakonkutua... Lapsena varmaan. Silloin asuin lähiössä jonka halki virtasi sellainen pieni Vantaanjoen sivuhaara, joka oli pitkältä pätkältä suojeltu sen linnuston ja hyönteistön vuoksi. Siellä oli hyvät leikkipaikat keväisin, ihania mutaisia kosteikkoja, ojia, piilopaikkoja pajukossa, ja juu, myös paikkoja joissa saattoi nähnä kutua.
    Kaunis sarvi, hieno löytö. Sain just vähän aikaa sitten ystävältä hänen tekemänsä poronsarvesta tehdyt korvakorut, enkä lainkaan hämmästele sarvien mielessä synnyttämää tunneta, tai eri kulttuureihinkin liittyvää symboliikkaa. Niissä on jotain herkkää ja majesteetillista. Luulisi että tuollaisen löytäessään saattaisi tulla tunne kuin olisi saanut lahjan metsältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa aika unelmalta sun lapsuuden leikkipaikat.:)

      Sarvi oli kyllä tosi hieno löytö. Ja kyllä, mulle tuli sellainen olo että nyt metsänhaltijat hymyilee mulle. Niin paljon kaikkea hienoa olen tänä talvena/keväänä löytänyt. Erityisen kiitollinen olo on, kun en oikein ole ollut kunnossa ja on aika vähän (muihin vuosiin verrattuna) tullut kuljettua metsissä ja niilläkin harvoilla kerroilla oon sitten saanut niin hienoja lahjoja.

      Poista
  4. Oh wow, what treasures! That antler is amazing, just stunning!

    VastaaPoista