tiistai 16. elokuuta 2016



 
Ampiaisten pesiä oli revitty hajalle monta, mäyrä tai supikoira oli tainnut olla asialla.

 
 


Variksenmarjoja on tänä vuonna aika runsaasti.


Variksenmarja on ollut yksi suosikkimarjoistani lapsesta saakka. Joskus aikoinaan äiti keitti mulle mehua variksenmarjoista, koska tykkäsin niistä niin paljon. Se oli ihanaa, metsänmakuista mustaa noitamehua. Kukaan muu ei suostunut juomaan sitä, sain juoda kaikki ihan yksin.
Tänä vuonna tein noitamehua ihan itse. Se maistuu ihan yhtä ihanalle edelleen. 


Mustaakin mustempi variksenmarjamehu pullossa, purkeissa kuningatarhilloa. Aika tummaa sekin.


Laimennettunakin mehu on näin vahvan väristä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti