sunnuntai 6. maaliskuuta 2016





Oravat olivat tainneet pitää aikamoista melskettä metsässä. Kuusensiemeniä oli syöty oikein urakalla ja jäljistä päätellen oli myös juostu pitkin poikin puiden väleissä.


Katajanmarjat olivat kauniin limenvihreitä.



Metsissä on jo jonkun aikaa näkynyt kuusia, joiden neulaset ovat muuttuneet ruskeiksi tai keltaisiksi. Onkohan kyseessä suopursuruoste?


Salainen metsämökki.












Viime aikoina metsäretkillä on sattunut ikäviä tapauksia. Parisen viikkoa sitten olin huolimaton ja sain kuvani riistakameraan. Yleensä osaan ennakoida kameroiden paikat aika hyvin ja siten olla varovainen niiden lähettyvillä. Nyt kuitenkin tarkkaavaisuuteni pääsi herpaantumaan ja se kostautui heti. Sinänsähän se on aivan sama, mulla oli täysi oikeus kulkea kyseisellä paikalla. Mutta silti, suorastaan kuvotti vatsanpohjasta kun ajattelin että mun kuvani joutui kyseisen (tuntemani) henkilön  puhelimeen/sähköpostiin.

Tänään törmäsin metsässä todella inhottavaan asiaan. Ensimmäisen kerran löysin näistä metsistä loukun. Se oli niin outo ilmestys etten heti edes tajunnut mistä on kyse. Kun rakennelman tarkoitus valkeni, tunsin suurta ahdistusta ja kiukkua. Kuka tekee tällaista? Mä en aio sietää sitä että mun kotimetsissä, joissa olen kulkenut yli 30 vuotta, tapetaan/kidutetaan eläimiä tällä tavalla. En ehkä tässä tunnusta mitä tein. Ja saatan joutua tekojeni vuoksi vaikeuksiin, mutta en kadu. Jos en olisi tehnyt mitään, en voisi nukkua rauhassa. (Tosin ehkä olisi pitänyt jättää viesti kirjoittamatta, se saattaa ärsyttää vaikka se ei mun tarkoitukseni ollut.)

Nämä tapaukset on tehneet metsässä kulkemisesta vähemmän mukavaa. Nämä metsät on mun kotimetsiä, mun turvapaikkoja, niiden avulla jaksan. Se, että kulkiessa saa varoa kameroita tai ansoja, on inhottavaa. En pysty rentoutumaan retkillä samaan tapaan kuin ennen. Ahdistaa.

4 kommenttia:

  1. Teit täysin oikein ja olisin itse tehnyt jotain samankaltaista.

    VastaaPoista
  2. Samaa meinasin sanoa! Pisteet sulle.

    VastaaPoista
  3. Kiitos kannustuksesta toverit!:) Aion jatkaa samalla linjalla (vaikka totisesti toivonkin etten enää koskaan joudu törmäämään yhteenkään ansaan, loukkuun tai vastaavaan...)

    VastaaPoista