maanantai 22. helmikuuta 2016


Viikonloppuna oli hyvä jäkäläbongauskeli. Kostea ilma sai jäkälät ja sammalet loistamaan.



Vaaleanpunainen haavanläiskäjäkälä.


Metsänreunan vanha koivu. Lehmät ovat siitä vuosikymmeniä sitten puraisseet latvan.


Vanhan koivun hienoa pintaa.







Keräsin maahan pudonneita naavatupsuja pihalta. (Lääkkeeksi.)


Pihamännyn kuivunut oksa on aivan naavan peitossa.


Metsästäkin saattaa löytyä pudonneita naavaluiruja. Lähimetsissä kasvaa kuitenkin enemmän luppoa.



Naavatasku.


Tästä on kulkenut kaksi ihmistä, traktori ja susi. Kaikki eri aikoina, välissä on ollut useampia päiviä.


Tässä on neljä hirveä viettänyt ruokalepoa porkkana-aterian jälkeen.


Supikoiran tassu teki tämän jäljen.


Orava hyppäsi lumeen tässä.


Tässä taas puusta on hypännyt näätä.


Pieni kantokääpä.


Pökkelökääpiä.


Valkohäntäkauris oli kuusen takana kun saavuin aukealle. Se siirtyi hieman kauemmas, jatkoin matkaani toiseen suuntaan jotten enempää häiritsisi. (Metsäkaurisperhe kulki taas lauantaiaamuna pihan läpi. Pukin sarvet olivat kasvaneet jo melkein täysikasvuisiksi.)


Oli pakko poiketa taas näidenkin sarvipäiden luona.


Ripustin uuden linnunpöntön kammion päätyyn.


Iltahämärässä kuului helmipöllön puputusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti