tiistai 10. marraskuuta 2015


Ollaan Kyöstin* kanssa katsottu parhaita paloja 80-luvun Top of the Popseista. Helpottamaan marraskuun ankeutta. (Morrissey ja gladiolukset, Holly Johnsonin ja Paul Rutherfordin täydellinen tyylitaju, Chris Lowen Poshboy-pipo, Marc Almondin ihan omissa sfääreissään oleva täydellisyys ja Neil Tennant!)


Väiski* paheksuu.





* Kyösti ja Väiski eivät ole kissojen oikeat nimet. Oikeat nimet vaan on niin hölmöjä/fiinejä etten pysty niitä käyttämään ja nimesin ne uudelleen. Kyösti ja Väiski on mun ilonani viikon verran kun niiden isäntä hummailee Kaakkois-Aasiassa.
Yhteiselo ei alkanut niin kovin hyvin. Ensimmäisenä aamuna heräsin siihen kun eteisen peili räsähti kappaleiksi hajottaen samalla lipaston päällä olleen lampun. Toisena aamuna löysin kakkakasan nojatuolilta.
Nyt ollaan kaikki jo vähän rauhoituttu ja meillä on ihan kivaa yhdessä.

Väiski-ressun hupaisan pupumainen olemus vaan saa taas miettimään minkä ihmeen takia ihmisen pitää sekaantua kaikkeen. Miksi pitää sellainenkin täydellinen eläin kuin kissa jalostaa hassuksi pörrökasaksi. Kehittää eläimelle turkki, josta tämä ei pysty itse pitämään huolta, ja toisissa tapauksissa jalostetaan se turkki pois niin ettei eläin pärjää lainkaan kylmemmässä. Tai nenä jalostetaan niin lyttyyn että hengitys vaikeutuu. (Väiskin nenä ei onneksi ole niin lytty.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti