maanantai 30. marraskuuta 2015

Marraskuisia


Marraskuussa oli monta kaunista päivää.




Täällä en lapsena käynyt koskaan yksin ja seurassakin vähän vastentahtoisesti. Tämä kolkka on aina ollut erityisen synkkä. Ympärillä on tiheää, kosteaa metsää. Tien päässä on kesämökki, jonka sauna paloi muutama vuosi sitten. Mökissä on ollut kaikenlaisia vuokralaisia vuosien varrella, suurimman osan aikaa se on ollut kuitenkin tyhjillään. Eräs erityisen rakas kissa päätti päivänsä näissä metsissä. Kissaa ei koskaan löytynyt, mutta olen siitä silti aivan varma. Pienimmässäkin tuulessa täällä kuuluu noidan huutoja, kosteassa metsässä on aina puita nojollaan ja toisiaan vasten hinkatessaan ne huutavat hurjasti. Täällä ne huudot ovat aina kirkuvia, hurjia. Ei koskaan matalia, tummempia ääniä kuten muualla saattaa kuulla. Läheisen järven rantaan on aikoinaan tarinan mukaan rangaistuksena upotettu ihmisiä. Eräs upotettu oli piikatyttö, jonka hukutuspaikan rantaan on laitettu muistokivi. Lapsena isän kanssa monta kertaa yritettiin kyseistä kiveä etsiä.
Nykyään jo kuljen useinkin täällä, en enää pelkää, mutta paikalla on yhä edelleen aivan erityinen tunnelma.


Kotijärvi eräänä sumuisena päivänä.



Päivittäin olen seurannut lintutelkkaria ikkunasta. Kymmenen eri lintulajin edustajia käy säännöllisesti syömässä. Talitintti, sinitiainen, punatulkku, viherpeippo, pikkuvarpunen, peipponen, käpytikka, närhi, mustarastas, hömötiainen. Lisäksi ei lintulajeja: orava ja metsäkauris. Lintutelkkarista bongattuja, ei lintulaudalla ruokailevia lajeja ovat olleet harakka ja kotka.


Ihana vanha pihahopeapaju. Kissojen lempikökötyspaikka ja kynsienteroituspuu.


Vanha puu vetelee jo viimeisiään. Puussa on valtavasti kuivia oksia ja nyt ne oksat ovat täynnä pajuhytykkää (luulen).




Sain ennenaikaisen joululahjan: kraakkuluudan.


Pihasta piti kaataa kuolemaisillaan ja romahtamaisillaan ollut ruusuorapihlaja. Keräsin vähän kuorta talteen. Puu oli lähes kauttaaltaan jäkälöitynyt joten keräsin jäkälääkin. Kummatkin värjäyksiä varten.



Tein taas lisää luujauhoa. Se on helppoa, luut heitetään tuleen ja annetaan palaa. Ei vaadi kovin pitkää aikaa. Seuraavana päivänä haurastuneet luut on helppo hakata murskaksi. Luujauho on oikein hyvää lannoitusmateriaalia kasveille.


Perinteiseksi marraskuun puhdetyöksi on muodostunut sytykeruusujen valmistus.



Kauniinvärinen kyssäkaali kasvattaa lehtiään ikkunalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti