lauantai 14. marraskuuta 2015


Eipä juuri enää paljon enempää marraskuisempi metsä voisi olla.


Metsäretkellä maistelin katajanmarjoja. Ne maistuu ja tuoksuu ihanalle makean metsäiselle ja pihkaiselle.



Kaikenlaisia hyväntuoksuisia keitoksia on liedellä porissut. Esimerkiksi pihkavoidetta. Tällä kertaa laitoin siihen pihkaa, rypsiöljyä, mehiläisvahaa ja hunajaa. Pihkavoide on tosi hyvä apu jos ruusunpiikki (tms. pieni, hankala piikki) on mennyt ihon alle. Se auttaa siihen ihoärsytykseen ja kutinaan ja ajaa piikin lopulta ulos. Lisäksi tietty kaikenlaisiin muihinkin haavoihin, palovammoihin ja tulehtuneisiin ihovaivoihin.


Viimeaikaisia kasvivärjäyksiä: keltainen lanka on värjätty raparperinjuurilla, vihreä rantayrtillä, mukana muutama ruosteinen naula. Harmaa kerimätön lanka on epäonnistunut avokadonkivivärjäys. Alla käärövärjäyskokeiluja, raparperinjuuren jälkiliemessä muhineet ruusun- ja pihlajanlehtikääröt.



Rantayrttilanka sai Väiskin hyväksynnän.


Kyöstin kanssa luettiin uutta luontolehteä.

3 kommenttia:

  1. Aivan ihania nämä kaikki sinun värjäyshommat! Olisi upeaa saada tuollaisesta lehtikääröstä tehty hamonen. Kenties joskus vielä olen niin uuttera, että värjäilen itsekin :)

    Jenna
    www.lily.fi/blogit/inkaliljoja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.:) Voi joo, mäkin haaveilen lehtikäärömekosta. Mut pitää harjotella vielä paljon ennenkun uskallan kokonaista vaatetta lähteä värjäilemään.
      Niin ja suosittelen kovasti värjäysharrastusta, se on hurjan hauskaa ja jännittävää!:)

      Poista
  2. just so very nice to see how you work with nature !

    VastaaPoista