lauantai 21. kesäkuuta 2014


Ruissalon vaaleanpunainen mustanmerenruusu "Little Beauty" ei ollutkaan ihan sitä mitä odotin. Kuvittelin siihen tulevan hennon vaaleanpunaiset kukat. Kukat ovatkin tosi pinkkejä. Shokkipinkit kukat näyttävät tosi kauniilta tummia lehtiä vasten.


Mustanmerenruusu on mun lempikukkia.


Kaikki karjalanneidon kukat ei olekkaan samoja oransseja, mukana on tummempiakin. (Yksi suuri oksa täynnä nuppuja katkesi erään tuulimyräkän seurauksena.)


Kaivoin radanvarresta pienen keltamaksaruohon.


Mårbacka ei petä. Joka kesä se on täynnä kukkia.


Eka chili on jo kypsä. Kannatti talvettaa viimevuotinen kasvi, tämän vuoden taimista tuskin vielä satoa saisi.


Appelsiinintuoksuinen tuoksupelargoni oli mennyt aika huonon näköiseksi. Leikkasin sen alas. Ei ehkä ihan oikea aika. Otin pistokkaita talteen varmuuden vuoksi.


On siellä pientä elämää näkyvissä.


Kaksi ja puoli vuotta Edinburghista tuomani muratinalku kitui, ennenkuin se nyt, yks kaks yllättäen, on alkanut kasvaa! Ehkä se toipui vihdoin ja viimein järkytyksestä.

2 kommenttia:

  1. Hih, järkyttynyt muratti. Vaikka kyllähän kasvitkin kokevat järkytyksiä, joista voivat toipua. Mitäpä sitä naureskelemaan.

    Ihania kukkia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyllä kasvit järkyttyy, harvemmin vaan se toipuminen kestää noin kauan... Mut parempi myöhään kun ei milloinkaan!

      Poista